Hallitus kokoomuksen linjalla <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Valtiontalous on viime vuosina ollut jatkuvasti miljardeja ylijäämäinen. Myös esitys ensi vuoden budjetiksi rakentuu ylijäämälle. Varaa palvelujen parantamiseen on, mutta porvarihallitus jatkaa edeltäjiensä politiikkaa pakottamalla kuntia karsimaan jopa peruspalveluja.

Nykyinen hallitus jatkaa edeltäjiensä linjalla ohjaamalla yhä enemmän rahaa rikkaille verohelpotuksina ja luomalla toisaalta lisää markkinoita yksityisille palvelualan yrityksille. Kunnilta on tällä politiikalla leikattu rahoitusta 90-luvun alun jälkeen vuositasolla laskien viisi miljardia euroa. Porvarihallituksen valtion budjetissa esittämät lakisääteiset indeksikorotukset valtionosuuksiin eivät peru näistä leikkauksista senttiäkään.

Useimmissa kunnissa jatkuu konsensuspolitiikka, jolla eduskuntapuolueet yksissä tuumin kaikissa olennaisissa kysymyksissä toteuttavat hallituksen linjaa. Vaihtoehdot on peitetty näennäisten taloudellisten välttämättömyyksien ja valtion tasolla sovittujen linjausten toteuttamisen vaihtoehdottomuuden taakse.

Valmisteltavana olevat kuntien talousarviot osoittavat hälyttävällä tavalla sen, että palvelujen uusi karsinta-aalto on uhkaamassa monissa kunnissa. Myös kunnallisveroa suunnitellaan kiristettäväksi ja kiinteistöveroa on jo korotettu monissa kunnissa. Palvelumaksujen korotukset on useimmissa kunnissa toteutettu hallituksen maksimiesitysten mukaisina. Useissa kunnissa maksujen korotuksia ovat tukeneet myös eduskunnan oppositiopuolueet.

Kuntien valtionosuudet palautettava 

Porvarihallitus lupaa kuntien valtionosuuksiin indeksitarkistuksen. Sitä markkinoidaan suurena asiana, vaikka kyse on vain lakisääteisen velvoitteen toteuttamisesta. Oikean kuvan Vanhasen hallituksen kuntapolitiikan sisällöstä saa palvelumaksujen korotuksista. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksista saman summan, jolla palvelumaksuja korotetaan.

Valtion rahoitusta pitää arvioida ennen muuta asukkaiden tarpeiden ja kuntien tehtävien kannalta. Takakäteen tuleva inflaatiotarkistus ei riitä. Kuntien valtionosuuden jäävät edelleen jälkeen noin 5 miljardia euroa vuositasolla 90-luvun alun tasoon nähden. Sen lisäksi kunnat tarvitsevat enemmän resursseja valtion niille osoittamien lisävelvoitteiden suorittamiseen.

Pääomatulot kunnallisveron piiriin

Hallituksen budjettiesityksen kokoomuslainen linja on hylättävä Suurituloisten ja rikkaiden verotuksen satojen miljoonien keventämiseen osoitetut rahat on suunnattava kansaneläkkeiden, työmarkkinatuen ja ympäristönsuojelumäärärahojen korottamiseen, joita nyt esitetään supistettavaksi.

Pääomatulot kuten osinko- myynti- ja korkotulot sekä yritysten voitot, joista kunnat eivät voi periä veroa ollenkaan, on saatettava kunnallisverotuksen alaisiksi. Näillä verotuloilla kuntin taloudet saataisiin parempaan kuntoon ja lisäresursseja palveluiden kehittämiseen.

Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi, joka oikeudenmukaistaisi verotusta niin, että suurituloiset osallistuisivat suuremmalla osuudella palvelujen kustantamiseen. Peruspalvelut on saatava maksuttomiksi

 

Kallio-lehti no 19 15.10.2008.